Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2013

Väritupa Tampere: Cole & Son -tapetti jäi ostamatta



Remontin purkuvaihe on loppusuoralla, joten on aika ryhtyä pohtimaan sisäpintoja, eli tapetteja, laattoja ja muita pintoja. Löysimme Cole & Son -tapettimerkin New Contemporary Two WOODS -mallin ystävän Facebook-kuvasta ja päätimme käyttää sitä keittiön seinäkaistaleeseen ja välitilaan. Kätevimmin ja edullisimmin tuotteen olisi saanut ostettua verkosta, mutta halu tukea paikallista yrittäjyyttä ja käyttää perinteisiä kivijalkaliikkeitä vei voiton.

Cole & Son WOODS
Cole & Son WOODS

Selvitimme, että Tampereella Cole & Sonin tapetteja myy Värisilmä-ketjun Väritupa, joka liike sijaitsee Sarankulmassa lähes Pirkkalan rajamailla. Niinpä auto alle, vaimo ja lapsi kyytiin ja nokka kohti Sarankulmaa. Väritupa löytyi pienen hakemisen jälkeen, ja perillä liikkeessä löytyi myös Cole & Sonin oikea Woods-tapetti ja vieläpä oikeassa värissä. Harmi vaan, ettei sitä ollut yhtään rullaa liikkeen varastossa.

Keski-iän jo kauan sitten ylittänyt miesmyyjä kertoi meille, että tapettirulla – yksi 10 metrin rulla riittää tarpeisiimme – täytyy tilata liikkeeseen. Siinä ei ollut mitään erikoista, sillä tätä tapettia varmasti menee varmasti hyvin vähän ja monia muitakin tuotteita joudutaan koko ajan tilailemaan päävarastosta tai maahantuojalta liikkeisiin. Lain mukaan tuotteen hinta täytyy olla asiakkaan löydettävissä tuotteen yhteydessä, mutta ilmeisesti Väritupa ei ollut tietoinen asiasta. Hintatietoja ei nimittäin ollut missään näkyvillä. Niinpä päätin kysyä rullan hintaa myyjältä, ja odotin nettihakujen perusteella noin 90 euron summaa. Myyjä kertoi hinnaksi 86 euroa, mikä osui hienosti hintahaarukkaan. Varsinainen hämmennys syntyi kuitenkin tarinan seuraavasta juonenkäänteestä.

Cole & Son Woods
Cole & Son Woods

Myyjä nimittäin kertoi, että tuotteen lopullinen hinta selviää vasta kun sen toimituskulut selviävät tuotteen saavuttua liikkeeseen. Hämmästykseni oli melkoinen, koska myyjä oli hetkeä aiemmin kertonut minulle hinnaksi 86 euroa rullalta. Hän kuitenkin jatkoi tarkentaen edellistä ”Vielä ei voi tietää paljonko loppusummaksi tulee, kun ei tiedetä löytyykö tätä Helsingistä vain pitääkö tilata Englannnista. Hintaan tulee päälle toimituskulut Helsingistä tai Englannista”. Mitä ihmettä?

Myyntihinta (Kuluttajavirasto.fi)
Myyntihinta on se hinta, jonka asiakas tavarasta tai palvelusta maksaa. Se on kokonaishinta, joka sisältää kaikki verot ja maksut, kuten arvonlisäveron ja tuotteesta perittävät pantit. Hintaa ei voi ilmoittaa osina niin, että asiakkaan pitää itse laskea yhteen lopullinen myyntihinta. Markkinatuomioistuimen päätöksen 2001:011 mukaan myyntihintana ei voi pitää kahdesta tai useammasta eri hinnan osatekijästä muodostuvaa laskutoimitusta. Sillä ei ole merkitystä, kuinka helppo tai vaikea asiakkaan laskettavaksi jäävä laskutoimitus on.

Myyjä kertoi silmääkään räpäyttämättä, että hän ei osaa sanoa myymälässään myytävän tuotteen hintaa, koska se riippuu siitä tuleeko materiaali liikkeeseen varastosta Suomesta vai Englannista. Värisilmän Väritupa panee siis asiakkaansa maksamaan myymänsä tuotteen toimituskulut varastosta liikkeeseensä, vaikka summasta ei ole etukäteen mitään tietoa. Kysyin varmuuden vuoksi vielä kerran myyjältä, että paljonko toimituskulut tulevat olemaan, ja hän vastasi ”Tässä vaiheessa ei voi tietää.” Tapettirullan hinnan päälle voisi myyjän mukaan tulla lisähintaa mitä tahansa riippuen siitä tuleeko tapettirulla myymälään normaalin kuorman mukana Helsingistä vai yksityissuihkarilla Englannista. Näiden tietojen pohjalta minun olisi pitänyt jättää liikkeeseen tilaus sisään.

Kuluttajavirasto.fi

Kaupankäynnissä selkeät hintatiedot ovat sekä kuluttajien että yritysten etu. Ne edistävät kilpailua helpottamalla kuluttajien mahdollisuuksia vertailla hintoja. Markkinoinnissa pitää kertoa kuluttajien taloudellisen turvallisuuden kannalta tärkeät tiedot. Hintatietojen täytyy pitää paikkansa. Hintatiedot eivät saa olla harhaanjohtavia.

En ole koskaan aiemmin törmännyt tilanteeseen, jossa asiakas joutuisi maksamaan ostamansa tuotteen ennalta määräämättömän suuruiset toimituskulut valmistajalta tai maahantuojalta myymälään. Käsitykseni mukaan vähittäiskaupan tulee itse vastata siitä, että se hoitaa tuotteen myymälään myytäväksi. Myymälästä asiakkaan kotiin hoidettavissa tavarantoimituksissa tilanne on täysin toinen. Tässä vaiheessa ostotapahtumamme Värituvassa tietenkin keskeytyi, sillä kuka hullu lähtisi ostamaan mitään tuotetta tietämättä etukäteen mitä tuote tulee lopulta maksamaan? Käytin tähän tuloksettomaan ostostapahtumaan tunnin arvokasta aikaani ja autoilin perheen kanssa Tampereen keskustasta Pirkkalan rajamaille sateessa kannattaakseni perinteistä kivijalkamyymälää. Viimeistä kertaa tosin tätä myymälää.

Tilaan tapetin ehkä sittenkin verkosta.

Värisilmä kertoo verkkosivuillaan, että ”Cole & Son -mallistoja myyvät valikoidut Värisilmä-liikkeet ympäri Suomen”. Olisi mielenkiintoista tietää onko myyntitapa sama myös muissa valikoiduissa liikkeissä, eli onko Värisilmässä yleisenä toimintatapana panna asiakas maksamaan rahti varastosta myymälään – oli tuote sitten varastossa Helsingissä tai Englannissa. Värisilmällä olisi nyt ryhtiliikkeen paikka, mikäli se aikoo jatkossa taistella myös tällä alalla erittäin nopeasti kasvavaa nettikauppaa vastaan. Tällainen 80-luvulta periytyvä asiakaspalvelu on omiaan kiihdyttämään sisustustuotteiden nettikauppaa.

Vanhaa ulos ja uutta sisään – mitä betonilattian kaveriksi?



Remontin purkuvaihe jatkuu ja jatkuu, eli aikataulut ovat hieman venyneet alkuperäisestä suunnitelmasta. Toisaalta samaan aikaan on kuitenkin päästy tekemään jo jotain uuttakin, kun olohuoneen isojen ikkunoiden alla ollut talon ainoa puurakennelma sai lähteä roskalavalle. Puuseinät eivät kuulu kivitaloon. Piste. Tilalle tehtiin jo nyt uutta ikkunasysteemiä varten kokonaan puhtaalta pöydältä betoniharkoista tyylikäs peti. Siihen kelpaa aikanaan iskeä kiinni uusi ikkunarakennelma. Suunnitelmissa on ainakin vielä toistaiseksi Purso P50LE-alumiiniprofiileilla toteutettu kuusiosainen ikkunasysteemi, kunhan päätös toimenpideluvasta kolahtaa ensin postiluukusta.

valimaenranta18122013_02

valimaenranta18122013_01

1960-luvun betonivaluissa ei tainnut merkitystä pinnan tasaisuudella, joten lattian alimmaisen betonivalun pinta on kuin perunapelto. Niin epätasainen, ettei siihen oikein viitsi laittaa suoraan SPU-levyä tai FinnFoamia. Yksi vaihtoehto olisi ollut laittaa eristeiden alle ohut kolmesenttinen styroksi, joka olisi painunut betonin (250kg/m2) alla tasaiseksi pinnaksi. Lopulta päädyimme kuitenkin tekemään tämänkin kunnolla by the book. Kundit tasoittivat lattian alle jäävän betonipinnan tänään Weberin lattiatasoitteella, jonka päälle voidaan sitten putki- ja sähkötöiden jälkeen iskeä hyvällä omallatunnolla eristelevyä. Sen jälkeen lattialämmityksen kundit hommiin ja lopuksi vielä betonivalu siihen päälle.

valimaenranta18122013_06

valimaenranta18122013_05

Alunperin meidän oli määrä tehdä koko alakerran lattiaan kipsivalu, joka olisi jätetty myös lopulliseksi lattiapinnaksi. Kipsivalun hinta oli kuitenkin sen verran raju, että materiaali vaihtui nyt betoniin. Betonipinnan hiominen tasaiseksi lattiaksi maksaa villien huhujen mukaan noin 50 euroa neliöltä, joten sen tilalle pohditaan parhaillaan muita hyviä vaihtoehtoja. Tässä vaiheessa harkinnassa ovat muun muassa suuri valkoinen kivilaatta, laminaatti ja parketti. Kipsin mahdollisuudet ehtivät kuitenkin tuoda mieleen ajatuksen, että josko tässä keksittäisiin nyt jotain hieman tavanomaisesta poikkeavaa lattiapintaa. Täytyy hieman surffailla eri vaihtoehtoja inttervebin loputtomasta maailmasta.

valimaenranta18122013_04

valimaenranta18122013_03

Purkuvaiheessa eteisen käytävästä löytyi yli kymmenen vuotta sitten sattunut vesivahinko, joten halusimme nyt hieman ylimitoittaa turvatoimia ja varmuuden vuoksi vielä polttaa koko betonilattian pinnan avotulella mahdollisten mikrobien tappamiseksi. Se on kuuleman mukaan kaikkein tehokkain tapa hoitaa asia varmasti kuntoon. Oli polttaminen tarpeellista tai ei, niin tyylikkäästi toholla suoritettu betonilattian polttaminen toi meille nyt ainakin varmuuden siitä, ettei mitään yllätyksiä jatkossa tule. Avaamme joka tapauksessa remontissa kaikki lattiat, joten nyt on hyvä hieman ylimitoittaa suojatoimet. Varmuuden vuoksi.

Lattioiden purkaminen loppusuoralla – keittiökin lähti



valimaentanta05122013a

valimaentanta05122013c

Remontti jatkuu edelleen Villa Kuusirannassa, josta on tähän mennessä saanut lähteä kaikki lattiat saunaa ja harrastehuonetta lukuunottamatta. Nekin ovat tosin parhaillaan jo työn alla, eli lattioiden purkaminen on loppusuoralla. Samalla myös alakerran patteriputket on poistettu ja patterit heitetty kierrätykseen. Putkimies oli tosin jostain syystä purkanut lämpöpatteiden lisäksi myös öljypolttimen, vaikka sitä tullaan käyttämään vielä pitkälle ensi kevääseen yhdessä lattialämmityksen kanssa. Lattioiden purkamisen päästään seuraavaan kahteen vaiheeseen, eli katsomaan olohuoneen kattoon reikää kierreportaille ja vaihtamaan lattian alla olevia valurautaputkia uusiin muovisiin.

valimaentanta05122013h

valimaentanta05122013d

Keittiön panin myyntiin Tori.fi-palveluun, ja eräs pariskunta ajoi Padasjoelta purkamaan ja noutamaan keittiön 350 euron sopuhintaan. Siihen sisältyivät myös mustaa graniittia olevat tasot, joten hinta oli ilmeisesti kohdallaan. Heti purkamisen jälkeen päästiin purkamaan keittiön lattiaa, jossa ollut punainen graniitti ei ikävä kyllä selvinnyt urakasta ehjin nahoin. Keittiöstä ei paljastunut mitään erikoisia yllätyksiä, joten kaikki revittiin betonille ja lattia purettiin alimpaan betonilaattaan.

valimaentanta05122013f

valimaentanta05122013g

Olohuoneen ikkunan alta löytyi ikävä yllätys, kun tasakattoaikaan katosta oli valunut vettä ikkunoiden kohdalta alas saakka. Hometta ei näkynyt, mutta ikkunoiden alaosa oli koko matkalta täysin lahonnut. Kyseinen kohta on koko talossa ainoa puusta tehty julkisivun osa, ja nyt sekin joudutaan purkamaan betoniin saakka. Onneksi toimepideluvassa haettiin jo aiemmin juuri samojen ikkunoiden suurentamista alas ja ylös, joten tällainen ikävä yllätys ei anna aihetta uuteen hakemukseen.

valimaentanta05122013i

valimaentanta05122013e

Joka huoneessa lattian alempi betonilevy on jostain käsittämättömästä syystä kuin perunapeltoa. Ilmeisesti betoni on ollut aikoinaan turhan kuivaa tms, koska se ei ole automaattisesti tasoittunut. Toinen mahdollisuus on, että betoni on ollut vielä hieman märkää, kun sen päälle on heitetty hiekkaa. Mikrobitesteissä betonista ja hiekasta ei onneksi löytynyt mitään epäilyttävää, joten matsku on puhdasta. Epätasainen pinta voi tosin aiheuttaa nyt hieman lisätyötä, sillä tuollaisen pinnan päälle on hieman vaikea asentaa SPU/FinnFoam-levyjä, koska niiden alle ei saa jäädä ilmataskuja.

valimaentanta05122013b

valimaentanta05122013c

Pääsin tänään purkamaan aggressioita yläkerrassa, jossa iskin sorkkaraudalla reiän lattiaan. Tsekkasin, että millainen sisältö on kerrosten välissä, sillä siihen tulee nyt aikamoinen reikä kierreportaita varten. Lattia kannattaa tyhjätä ylhäältä päin, että reiän tekeminen onnistuu sen jälkeen mahdollisimman helposti alakautta. Hyvältä näytti, sillä lattioiden välissä on noin 50 senttiä ekovillaa tai jotain muuta harmaata höttöä. Sen poistamisessa vierähtää tovi jos toinenkin.