Remontin purkuvaihe jatkuu ja jatkuu, eli aikataulut ovat hieman venyneet alkuperäisestä suunnitelmasta. Toisaalta samaan aikaan on kuitenkin päästy tekemään jo jotain uuttakin, kun olohuoneen isojen ikkunoiden alla ollut talon ainoa puurakennelma sai lähteä roskalavalle. Puuseinät eivät kuulu kivitaloon. Piste. Tilalle tehtiin jo nyt uutta ikkunasysteemiä varten kokonaan puhtaalta pöydältä betoniharkoista tyylikäs peti. Siihen kelpaa aikanaan iskeä kiinni uusi ikkunarakennelma. Suunnitelmissa on ainakin vielä toistaiseksi Purso P50LE-alumiiniprofiileilla toteutettu kuusiosainen ikkunasysteemi, kunhan päätös toimenpideluvasta kolahtaa ensin postiluukusta.
1960-luvun betonivaluissa ei tainnut merkitystä pinnan tasaisuudella, joten lattian alimmaisen betonivalun pinta on kuin perunapelto. Niin epätasainen, ettei siihen oikein viitsi laittaa suoraan SPU-levyä tai FinnFoamia. Yksi vaihtoehto olisi ollut laittaa eristeiden alle ohut kolmesenttinen styroksi, joka olisi painunut betonin (250kg/m2) alla tasaiseksi pinnaksi. Lopulta päädyimme kuitenkin tekemään tämänkin kunnolla by the book. Kundit tasoittivat lattian alle jäävän betonipinnan tänään Weberin lattiatasoitteella, jonka päälle voidaan sitten putki- ja sähkötöiden jälkeen iskeä hyvällä omallatunnolla eristelevyä. Sen jälkeen lattialämmityksen kundit hommiin ja lopuksi vielä betonivalu siihen päälle.
Alunperin meidän oli määrä tehdä koko alakerran lattiaan kipsivalu, joka olisi jätetty myös lopulliseksi lattiapinnaksi. Kipsivalun hinta oli kuitenkin sen verran raju, että materiaali vaihtui nyt betoniin. Betonipinnan hiominen tasaiseksi lattiaksi maksaa villien huhujen mukaan noin 50 euroa neliöltä, joten sen tilalle pohditaan parhaillaan muita hyviä vaihtoehtoja. Tässä vaiheessa harkinnassa ovat muun muassa suuri valkoinen kivilaatta, laminaatti ja parketti. Kipsin mahdollisuudet ehtivät kuitenkin tuoda mieleen ajatuksen, että josko tässä keksittäisiin nyt jotain hieman tavanomaisesta poikkeavaa lattiapintaa. Täytyy hieman surffailla eri vaihtoehtoja inttervebin loputtomasta maailmasta.
Purkuvaiheessa eteisen käytävästä löytyi yli kymmenen vuotta sitten sattunut vesivahinko, joten halusimme nyt hieman ylimitoittaa turvatoimia ja varmuuden vuoksi vielä polttaa koko betonilattian pinnan avotulella mahdollisten mikrobien tappamiseksi. Se on kuuleman mukaan kaikkein tehokkain tapa hoitaa asia varmasti kuntoon. Oli polttaminen tarpeellista tai ei, niin tyylikkäästi toholla suoritettu betonilattian polttaminen toi meille nyt ainakin varmuuden siitä, ettei mitään yllätyksiä jatkossa tule. Avaamme joka tapauksessa remontissa kaikki lattiat, joten nyt on hyvä hieman ylimitoittaa suojatoimet. Varmuuden vuoksi.
Skippaa laminaatti, ja kokeile, jos laminaatti siis edes yksi vaihtoehto, niin tilaan, jossa oleskellaan paljon, niin vinyylikorkkipohjainen lattia. Asennetaan,kuten laminaatti, mutta ihan eri maailma. ”Pehmeä” jalan alla, lämmin, pirun mukava.
Mie en kadu.
Laitoin keittiöön,kun vaihtoehtona oli laatta.
Laatan alustyöt ( kerrostalo tosin), lattialämppäri, nousivat korkeammalle ( n. 100e/m2 ,laattahinta siis mukana), kuin tämä , joka maksoi neliöltä tuolloin 69e.
http://www.rtv.fi/lattianpaallysteet/korkkilattiat/corkcomfort-vinyylipintaiset-korkit/Corkcomfort_Moonlight.jpg/view
Idea tuo, näitä on eri ”paksuisia=laatuisia, ja sen mukaan neliöhinta.
Halvin vaihtis ihan yhtä jäykkä ja kylmä kuin laminaatti=huono.
Laminaatit miulla alunperin oli, otin uudet pois,kun oli niin kylmät paljaiden varpaiden alla 🙂
Käytän Sammonkadulla Tammer-Lattiaa, ja Jukka Vänninmajaa. Toimii.